perjantai 13. lokakuuta 2017

Metsänomistajat voisivat edistää luonnon monimuotoisuutta nykyistä aktiivisemmin – metsiä ei voi pelastaa pelkällä suojelulla

Nykyiset metsäluonnon suojelukeinot keskittyvät turvaamaan uhatuksi joutunutta mutta vielä säilynyttä eliölajistoa niin luonnonsuojelualueilla kuin talousmetsien sisältämissä tärkeissä luontokohteissakin. Mikäli luonnon monimuotoisuuden taso halutaan nykyistä korkeammaksi, katseiden on kuitenkin kohdistuttava normaalissa talouskäytössä olevien metsien tarjoamiin mahdollisuuksiin paljon tätä laajemmin. Metsien hallinnan ja hoidon innovaatioille on siis entistäkin suurempi tilaus.

Talousmetsät tarjoavat puuntuotannon ohella suuren joukon muitakin liiketoimintamahdollisuuksia. Metsien monikäyttö on myös yleisesti tärkeä luonnonsuojelun perustelu ja mahdollistaja. Tämä siitä huolimatta että juuri metsien talouskäytön nykyinen malli on pitkälti syypää niiden monimuotoisuuden vähenemiseen.

Metsänomistajat ovat usein yksityisiä ihmisiä tai perikuntia, ja juuri heidän metsissään luonnonvarojen hallinta ja aktiiviset metsänhoidon toimenpiteet voisivat lisätä luonnon monimuotoisuutta nykyistä paljon enemmän. Vaikka talousmetsät toki tuottavat jo nyt monenlaisia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä, pidemmällä aikavälillä tämä ei kuitenkaan riitä. 

Vapaaehtoiseen luontoarvojen suojeluun on olemassa keinoja ja kannustimia, ja myös metsän- ja luonnonhoidon ohjeistukset kehittyvät koko ajan siihen suuntaan, että metsien moninaiset arvot voidaan ottaa paremmin huomioon. Kaikkea tätä tutkitaan jatkuvasti, ja kasvava tietomäärä on ainakin teoriassa yhä paremmin päättäjien, hallinnon, yritysten ja yksittäisten kansalaisten saatavilla.

Toistaiseksi metsien moninaisia arvoja hyödynnetään lähinnä kasvavilla matkailu-, hyvinvointi- ja luonnontuotealoilla. Harva jos yksikään yritys kuitenkaan voi investoida suoraan luonnon monimuotoisuuden aktiiviseen lisäämiseen edes omilla maillaan saati sitten muiden omistamilla metsäalueilla. Luonnon ihmisille tuottamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut nähdäänkin edelleen annettuina hyötyvirtoina, joiden aktiivinen edistäminen hoitotoimenpiteillä ei tuota suoraan mitattavia ja näin investoinnit perustelevia liiketaloudellisia hyötyjä. Sama koskee luonnon monimuotoisuutta yleisemminkin. 

Millaisilla hallinnan keinoilla ihmiset sitten saataisiin hoitamaan metsiään ei ainoastaan monimuotoisuus huomioiden vaan sitä aktiivisesti lisäten? On keksittävä miksi metsänomistaja haluaisi sijoittaa rahansa tai työpanoksensa tällaiseen.
 
Alkuperäinen: Kuka.io -- Heitto
Verkossa: https://www.kuka.io/heitto/uszivlxmcgbk

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti