Current projects
Participation in long-term
decision-making (PALO) (Juha Hiedanpää, leader of WP4 Environmental
Governance, funded by the Strategic Research Council, the Academy of
Finland, 2017-2021)
The PALO project will provide
understanding about how different forms of citizen participation
influence the ways in which long-term effects are identified and taken
into account in policy-making. Our aim is also to develop such forms of
citizen engagement that better account for long-term impacts of public
policies. In addition to the mechanisms of traditional representative
democracy, we will focus on democratic innovations, i.e. novel
institutions that increase and deepen citizen participation and new
forms of governance of natural resources.
Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)
PALO-hanke
tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja
hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin
vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota
julkisessa päätöksenteossa. Nykyhetken ja lähitulevaisuuden intressit
ratkaisevat, koska esimerkiksi vaalikaudet rajoittavat poliitikkojen
näkökulmia. Ratkaisuksi PALO pyrkii kehittämään pitkän aikavälin
vaikutukset paremmin huomioivia, deliberatiivisia osallistumisen ja
päätöksenteon käytäntöjä. Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä
uudistamalla voidaan myös tulevien sukupolvien intressejä ottaa paremmin
huomioon. PALO on huippuluokan perustutkimukseen perustuva
monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan pitkän tähtäimen päätöksenteon
ongelmia muun muassa kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Lisäksi siinä
kehitetään uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä esimerkiksi
maakuntahallinnon rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa.
Integrative
science for adaptive co-management in the Arctic: Teno Atlantic salmon
as a model system (ISAMA) (Juha Hiedanpää, scientific leader of WP3
Social Scientific Environmental Research, funded by the Academy of
Finland), 2015-2018)
Atlantic salmon are a cornerstone of
culture and livelihoods in many regions, especially the Arctic, but wild
salmon numbers have declined considerably over the past 40 years. Key
challenges in the sustainable management of salmon and other harvested
species include determining the relative importance of different
human-mediated and environmental effects, their interactions, and
predicting the evolutionary response of populations. Further, governance
of Arctic natural resources such as wild salmon stocks is a complex
task that often involves cross-boundary interests between nations,
regions, and communities. The Atlantic salmon stock of the River Teno
(Tana in Norwegian, Deatnu in Northern Sami) in northernmost
Finland/Norway is an ideal study system to show how an integrative
scientific approach can promote the sustainable use of such Arctic
natural resources. The specific aims of the project are to: 1)
characterise the ecological and genetic changes in the Teno salmon stock
over the past 40 years; 2) identify the key human-mediated/climatic
factors that have contributed to these changes; 3) determine the
relationships between these changes and the co-occurring societal and
political changes 4) better understand the genetic basis of life-history
traits important for maintaining stock diversity and stability (and
thus salmon-related livelihoods) 5) use local knowledge and management
of Teno salmon as a case study to examine the links
between scientific research, local resource users, and adaptive co-management and policy.
Kokonaisvaltainen tutkimusperusta sopeutuvalle yhteishallinnalle Arktisella alueella (ISAMA)
Atlantin
lohi on Arktisella alueella laajalti kulttuurin ja elinkeinojen
kulmakivi, mutta viime vuosikymmeninä lohikantojen tila on yleisesti
heikentynyt. Suurimmat lohikantojen hoidon haasteet syntyvät
ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden monimutkaisista
vuorovaikutussuhteista ja näiden vaikutuksista lohikantojen evoluutioon.
Arktisten luonnonvarojen hallinnointi perustuu aktiiviseen pyrkimykseen
sovittaa yhteen eri valtioiden, alueiden ja yhteisöjen tavoitteita ja
intressejä. Pohjoisimman Suomen ja Norjan rajajoki, Teno, ja sen
lohikannat ovat erinomainen tutkimuskohde sen osoittamiseen, miten
kokonaisvaltainen tieteellinen näkökulma (populaatiodynamiikka,
evoluutiogenetiikka, kalastusbiologia ja yhteiskuntatieteellinen
ympäristötutkimus) auttaa ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön
edellytyksiä Arktisella alueella. Hankkeen tavoitteet ovat: 1) Tutkia
Tenon lohikantojen rakenteen ekologisia ja geneettisiä muutoksia 40
vuoden aikajänteellä; 2) Tunnistaa keskeiset ihmistoimintaan ja
ilmastoon liittyvät tekijät, jotka ovat aiheuttaneet muutoksia sekä
määrittää niiden vuorovaikutukset; 3) Määrittää kalakantojen muutosten
ja yhtäaikaisten sosiaalisten ja poliittisten muutosten yhteydet; 4)
Selvittää elinkiertopiirteiden geneettistä perustaa kantojen
monimuotoisuuden ja vakauden suojelemiseksi; 5) Käyttää loheen liittyvää
paikallistietoa ja kantojen hoitoa esimerkkinä tutkimuksen
luonnonvarojen käyttäjien sekä hallinnon nivomiseksi yhteen
kokonaisvaltaiseksi luonnonvarojen hoidon malliksi
Hyödyllinen metsä – kekseliäs ihminen (Matti Salo, Koneen säätiö, 2017)
Hankkeessa
tutkitaan ruohonjuuritason ratkaisuja, joilla metsäluonnon suojelua ja
talouskäyttöä sovitetaan yhteen. Tehtävä ei ole täysin uusi, mutta
lähestymistapamme on. Ekosysteemien ihmiselle tuottamat hyödyt eli
ekosysteemipalvelut tarjoavat tämän ongelman purkamiseen perinteisen ja
paljon tutkitun lähtökohdan. Ekosysteemipalveluiden käsite kehittyykin
jatkuvasti ja kuvaa ekosysteemien ihmisille tuottamia hyötyvirtoja yhä
hienopiirteisemmin. Ihmisen rooli on tunnistaa palvelut ja antaa niille
merkitys − yleensä taloudellinen arvo. Runsaasta tutkimuksesta
huolimatta ekosysteemipalveluiden virtausmalleissa ihmisen luova
toiminta on edelleen musta laatikko. Hankkeessa tartumme juuri tähän
ongelmaan ja tutkimme lounaissuomalaisia yrittäjiä, jotka ovat
synnyttäneet uudenlaista elinkeinotoimintaa metsäekosysteemistä.
Kehitämme teoreettisesti perustellun ja käytännössä täysin uudenlaisen
sosioekologisen mallin kuvaamaan näiden yrittäjien roolia
ekosysteemipalveluiden synnyssä, jalostamisessa ja markkinoinnissa.
Hanke kytkeytyy Suomen metsäkeskuksen toteuttamaan
metsäekosysteemipalveluiden kehittämistyöhön ja tarjoaa myös
biotalouteen ja luonnonsuojeluun kantaa ottaville
maankäyttö-viranomaisille mahdollisuuden kehittää käytännön
politiikkaratkaisuja edistämään metsäluonnon suojelua. Ihmisen luovalle
toiminnalle suotuisille politiikkaratkaisuille on saatava lisää tilaa
erityisesti talouskäytössä olevien ekosysteemien suojelun
tehostamiseksi.
Useful forest – ingenuous man (Matti Salo, funded by the Kone Foundation, 2017)
The
project studies grassroots-level solutions to fitting together forest
use and biodiversity conservation. The task is not new but our approach
is. Ecosystem services (ES) form a traditional and well studied starting
point for addressing this problem, and the ES concept is increasingly
well fine-tuned to describe the flow of benefits from ecosystems to
humans. The role of humans, however, is mostly limited to identifying
the services and assigning them a significance – typically meaning
economic value. Despite abundant body of research, the ES flow models
still present the creative action by humans as a black box. In our
project we delve into this problem in SW Finland, studying entrepreneurs
who have created new kinds of livelihood projects drawing on forest
ecosystems. We want to develop a theoretically justified and a
practically novel socio-ecological model to describe the role of this
kind of entrepreneurs in the birth, refining and marketing of ES. Our
project links to the forest ES development work of the Finnish Forest
Centre and also offers concrete policy advise for land use authorities
involved in conservation and bioeconomy processes. Policy solutions
favouring creative human action need to have more space if ecosystems in
intensive economic use are to be better conserved.
Metsäpeuran
palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten arviointi Seitsemisen
kansallispuistossa ja lähiympäristössä (Juha Hiedanpää & Jani
Pellikka, LIFE+, 2016-2017
Maa- ja metsätalousministeriö
päätti jo vuonna 2013 osana palautusistutusten suunnittelua toteuttaa
sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (SVA) mahdollisilla
palautusalueilla. Arvioinnin tavoitteeksi tuli selvittää, millaisia
vaikutuksia palautusistutuksella ennakoidaan olevan ja millainen
merkitys niille mahdollisilla palautusalueilla annetaan.
Riistapolitiikan kannalta olennaista oli, millaisen vastaanoton
metsäpeura mahdollisesti saisi ja millaisia seikkoja olisi tarpeen
huomioida palautusta toteutettaessa. Sosiaalisten vaikutusten arviointi
koskien metsäpeuran palautuksen Seitsemisen kansallispuiston
lähiympäristöön (Ylöjärvi ja lähikunnat) suoritettiin lokakuun 2016 ja
toukokuun 2017 välisenä aikana.
Past projects
Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa (Suomen Akatemia 2011-2015)
Susikannan
kasvu ja levittäytyminen Länsi-Suomeen aiheuttaa yhteiskunnallisia
jännitteitä. Villieläinten ja ihmisten elämänmuotojen
yhteensovittamiseksi on luotu erilaisia yhteiskunnallisia järjestelyjä,
instituutioita. Aina instituutiot eivät sovi hyvin yhteen ongelmien,
paikallisten tapojen tai muiden inhimillistä toimintaa ohjaavien
instituutioiden kanssa. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää, mistä
yhteensopimattomuudessa on kyse. Sovellamme etnografista
tutkimusstrategiaa ja pragmatistista kollektiivisen toiminnan teoriaa.
Tutkimuksessa luodaan teoreettista ja paikallista potentiaalia ymmärtää
institutionaalisia ja sosioekologisia olosuhteita ja keinoja keksiä
ratkaisuja elinolojen, suden suojelun ja yhteiskunnan tarpeiden
turvaamiseksi. Hanke käynnistyi syyskuussa 2011 ja päättyi elokuussa
2015. Työtämme rahoitti Suomen Akatemia ja Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos (vuoden 2015 alusta Luonnonvarakeskus LUKE).
Avainsanat: Susi (Canis lupus), Instituutio, Metsästys, Pragmatismi, Politiikka, Tavat, Ekosysteemilähestymistapa, Ekosysteemipalvelut
Human-Wildlife Transactions: A Pragmatist Approach to Institutional Fit
Ecosystem
properties, social-ecological interactions and institutions that govern
productive practices vary in degree to how they “fit” together. The
problems concerning institutional fit are the key reason for the most
developmental and environmental tensions and conflicts and unintended
consequences of policy actions. The task of this research is to
explicate what, exactly, is institutional fit and how to foster
sustainable co-habitation of humans and wildlife. The specific case is
Finnish wolf policy. The theoretical orientation of the research builds
upon institutional economics and social-ecological systems theory and
the insights they offer are extended by the pragmatist conceptions of
habit and transaction. The specific research questions are: 1) to
identify emotions in relation to the presence of the wolf, 2) to gain
insight about the social-ecological patterns and disturbances of
human-wildlife-environment transactions, 3) to design alternative
institutional arrangements to foster reasonable social-ecological
co-evolution of habits and life modes, human and non-human. We apply
ethnographic strategy. The materials are collected by participant
observation, interviews, focus group discussions, and transactive
workshops. The project started in September 2011 and concluded in August
2015. The work was funded by the Academy of Finland and the Finnish
Game and Fisheries Research Institute (since the beginning of year 2015
the Natural Resources Institute LUKE).
Keywords: Wolf
(Canis lupus), Institutions, Hunting, Social-ecological systems,
Institutions, Pragmatism, Habits, Transactions, Policy adjustment,
Ecosystem approach, Ecosystem services, Co-evolution
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti